Vantaan turvallisuus – Miten voimme parantaa kaupunkimme turvallisuutta?

Turvallisuus on yksi kaupungin tärkeimmistä peruspilareista. Jokaisella vantaalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi kotikulmillaan, kouluissa, työpaikoilla ja julkisilla paikoilla. Viime vuosina turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat nousseet esille eri puolilla Suomea ja Vantaa on arvioitu Suomen turvattomammaksi kaupungiksi. Miten voimme yhdessä tehdä Vantaasta turvallisemman ja viihtyisämmän kaupungin kaikille?

Poliisin ja järjestyksenvalvonnan resurssit kuntoon

Yksi keskeisimmistä keinoista lisätä turvallisuutta on taata riittävät resurssit poliisille ja järjestyksenvalvonnalle. Nykyisellään poliisin näkyvyys Vantaalla ei aina ole riittävä, mikä voi lisätä turvattomuuden tunnetta. On tärkeää, että poliisin läsnäoloa lisätään erityisesti alueilla, joissa rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen ovat kasvaneet.

Nuorten ennaltaehkäisevä tuki

Nuorisorikollisuus ja katujengit ovat puhuttaneet viime aikoina. Ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa: nuorille on tarjottava mielekästä tekemistä, ohjausta ja tukea ennen kuin he ajautuvat väärille poluille. Tarvitsemme lisää nuorisotyöntekijöitä, harrastusmahdollisuuksia ja tukipalveluita, jotka tavoittavat riskiryhmiin kuuluvat nuoret ajoissa.

Valaistus ja kaupunkisuunnittelu

Turvallisuus ei ole pelkästään poliisin ja viranomaisten vastuulla – myös kaupunkisuunnittelulla on iso rooli. Hyvin valaistut kadut ja puistot vähentävät rikollisuutta ja lisäävät asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Samoin avoimet ja elinvoimaiset kaupunkiympäristöt, joissa ihmiset liikkuvat aktiivisesti, ovat turvallisempia kuin autiot ja pimeät alueet.

Yhteisöllisyyden merkitys

Turvallisuutta voidaan parantaa myös vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Kun tunnemme naapurimme ja välitämme toisistamme, turvallisuudentunne kasvaa. Kaupungin on tuettava asukasyhdistyksiä, järjestöjä ja muita toimijoita, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta.

Maahanmuuttajien kotouttaminen

Vantaalla asuu paljon eri taustoista tulevia ihmisiä, ja onnistunut kotouttaminen on avainasemassa turvallisuuden kannalta. Kielikoulutuksen, työllistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen edistäminen vähentävät syrjäytymistä ja luovat yhtenäisempää kaupunkia, jossa jokainen tuntee olevansa osa yhteisöä.

Päätetään yhdessä turvallisemmasta Vantaasta

Turvallisuus on monen tekijän summa, eikä sen parantaminen ole vain yhden tahon tehtävä. Tarvitsemme yhteistyötä kaupungin, poliisin, järjestöjen ja asukkaiden välillä. Kun kaikki osapuolet ovat mukana, voimme tehdä Vantaasta entistä turvallisemman ja viihtyisämmän paikan elää ja asua.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvalla

Suomessa meillä on monipuolinen ja kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa turvan niille, jotka eivät pysty elämään omalla työllään. On hienoa, että tämä järjestelmä suojaa heikommassa asemassa olevia ja tukee kansalaisten hyvinvointia. Kuitenkin, onko järjestelmässä myös varjopuolia? Ovatko kannustinloukut ja sosiaaliturvalla elämisen helppous saattaneet viedä meiltä pois motivaation tehdä työtä? Olen itse ollut todistamassa tilannetta, joka herätti minut pohtimaan tätä kysymystä. Palkkasin kodinhoitajan/lastenhoitajan, joka oli aiemmin ollut pitkään työttömänä ja elänyt sosiaaliturvan varassa. Hän aloitti työssä ja muutaman kuukauden jälkeen pohti kannattaako hänen jatkaa työssä kun hän sai kuitenkin paremmin rahaa sosiaaliturvista kuin työnteosta. Hänen huolensa ei ollut vain työn määrä ja vaativuus, vaan se, että työnteon jälkeen hän tienasi vähemmän kuin hän sai tukia. Mitä sinä tekisit: täysipäiväistä työtä vähemmällä rahalla vai enemmän rahaa ja täysi vapaa-aika? Aika moni ...
Lue lisää

Yrittäjän vastuu on kohtuuton – ei ihme, että yksinyrittäjyys houkuttelee

Suomen yleisin yritysmuoto on toiminimi, ja yhä useampi yrittäjä valitsee pysyä yksinyrittäjänä – tai palaa siihen. En ihmettele. Olen itse pyörittänyt kotihoidon osakeyhtiötä ja toiminut työnantajana viisi vuotta. Kokemus on tehnyt selväksi, miksi moni karttaa työnantajaksi ryhtymistä. Työnantajalla on Suomessa loputtomasti velvollisuuksia, mutta oikeuksia ei juuri lainkaan. Samaan aikaan työntekijöillä on vahva turva: palkalliset sairauslomat, lomapäivät, lomarahat. En vastusta näitä, mutta mielestäni yrittäjillekin tulisi taata kohtuullisia oikeuksia. Tämä kannustaisi uusien työpaikkojen luomiseen – mikä lopulta hyödyttää kaikkia. Esimerkiksi kotihoidossa työntekijät ovat yksityisellä sektorilla sairauslomalla keskimäärin 15–20 päivää vuodessa. Asiakaskäyntejä ei voi perua, joten työn on tultava tehdyksi joka tapauksessa. Tämä jättää työnantajan mahdottoman valinnan eteen: 1. . Maksaa työntekijälle sairausajan palkka ja palkata sijainen  – eli käytännössä maksaa työstä kahdesti....
Lue lisää

Maahanmuuttajien kotoutuminen Vantaalla – mitä voimme parantaa?

  Maahanmuuttajien kotouttamisen haasteet Vantaalla Vantaa on yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista, ja maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tämä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita kotouttamisessa. Jotta voimme rakentaa toimivan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan, on tärkeää tunnistaa ja ratkaista kotouttamisen keskeiset ongelmat. 1. Kielitaidon puute Kielen oppiminen on kotoutumisen perusta, mutta suomen kielen opetuksen resurssit eivät aina riitä vastaamaan kysyntään. Kursseja on liian vähän, ja ne täyttyvät nopeasti. Lisäksi työssäkäyvien tai perhevapaalla olevien maahanmuuttajien voi olla vaikea osallistua kielikursseille. Tarvitaan joustavampia tapoja oppia suomea, kuten työpaikoilla tapahtuvaa kielikoulutusta ja digitaalisia oppimisratkaisuja. 2. Työllistymisen esteet Monet maahanmuuttajat kokevat vaikeuksia työmarkkinoilla, vaikka heillä olisi koulutusta ja työkokemusta. Osaamisen tunnustaminen, kielitaidon puute ja työnantajien ennakkoluulo...
Lue lisää