Yrittäjän vastuu on kohtuuton – ei ihme, että yksinyrittäjyys houkuttelee


Suomen yleisin yritysmuoto on toiminimi, ja yhä useampi yrittäjä valitsee pysyä yksinyrittäjänä – tai palaa siihen. En ihmettele. Olen itse pyörittänyt kotihoidon osakeyhtiötä ja toiminut työnantajana viisi vuotta. Kokemus on tehnyt selväksi, miksi moni karttaa työnantajaksi ryhtymistä.

Työnantajalla on Suomessa loputtomasti velvollisuuksia, mutta oikeuksia ei juuri lainkaan. Samaan aikaan työntekijöillä on vahva turva: palkalliset sairauslomat, lomapäivät, lomarahat. En vastusta näitä, mutta mielestäni yrittäjillekin tulisi taata kohtuullisia oikeuksia. Tämä kannustaisi uusien työpaikkojen luomiseen – mikä lopulta hyödyttää kaikkia.

Esimerkiksi kotihoidossa työntekijät ovat yksityisellä sektorilla sairauslomalla keskimäärin 15–20 päivää vuodessa. Asiakaskäyntejä ei voi perua, joten työn on tultava tehdyksi joka tapauksessa. Tämä jättää työnantajan mahdottoman valinnan eteen:

1..Maksaa työntekijälle sairausajan palkka ja palkata sijainen – eli käytännössä maksaa työstä kahdesti.
2. Tehdä työ itse ja silti maksaa sairausajan palkka.

Pienessä yrityksessä jälkimmäinen on usein ainoa vaihtoehto, sillä kotihoidon marginaalit eivät riitä ylimääräisiin kustannuksiin. Käytännössä yrittäjä siis toimii itse sijaisena – ilman palkkaa – samalla kun maksaa poissa olevan työntekijän palkan.

Onko tämä kannattavaa? Ei todellakaan. Mutta se on ainoa tapa, jolla asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon ja yritys pysyy pystyssä. Ei siis ole mikään ihme, että moni yrittäjä valitsee yksinyrittäjyyden – silloin tietää, että työnsä tulokset eivät katoa sairastupaan.

Kannatan ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi, sillä se vähentäisi turhia poissaoloja. Samalla on tärkeää pohtia, kuka kantaa vastuun tulonmenetyksestä tämän jälkeen – voisiko vastuu olla vakuutuksella, valtiolla tai työntekijällä itsellään? Yritysten on oltava houkuttelevia ja kannattavia, jotta ne voivat luoda työpaikkoja. Työpaikat taas tuovat elinvoimaa ja hyvinvointia koko kaupunkiin.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvalla

Suomessa meillä on monipuolinen ja kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa turvan niille, jotka eivät pysty elämään omalla työllään. On hienoa, että tämä järjestelmä suojaa heikommassa asemassa olevia ja tukee kansalaisten hyvinvointia. Kuitenkin, onko järjestelmässä myös varjopuolia? Ovatko kannustinloukut ja sosiaaliturvalla elämisen helppous saattaneet viedä meiltä pois motivaation tehdä työtä? Olen itse ollut todistamassa tilannetta, joka herätti minut pohtimaan tätä kysymystä. Palkkasin kodinhoitajan/lastenhoitajan, joka oli aiemmin ollut pitkään työttömänä ja elänyt sosiaaliturvan varassa. Hän aloitti työssä ja muutaman kuukauden jälkeen pohti kannattaako hänen jatkaa työssä kun hän sai kuitenkin paremmin rahaa sosiaaliturvista kuin työnteosta. Hänen huolensa ei ollut vain työn määrä ja vaativuus, vaan se, että työnteon jälkeen hän tienasi vähemmän kuin hän sai tukia. Mitä sinä tekisit: täysipäiväistä työtä vähemmällä rahalla vai enemmän rahaa ja täysi vapaa-aika? Aika moni ...
Lue lisää

Maahanmuuttajien kotoutuminen Vantaalla – mitä voimme parantaa?

  Maahanmuuttajien kotouttamisen haasteet Vantaalla Vantaa on yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista, ja maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tämä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita kotouttamisessa. Jotta voimme rakentaa toimivan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan, on tärkeää tunnistaa ja ratkaista kotouttamisen keskeiset ongelmat. 1. Kielitaidon puute Kielen oppiminen on kotoutumisen perusta, mutta suomen kielen opetuksen resurssit eivät aina riitä vastaamaan kysyntään. Kursseja on liian vähän, ja ne täyttyvät nopeasti. Lisäksi työssäkäyvien tai perhevapaalla olevien maahanmuuttajien voi olla vaikea osallistua kielikursseille. Tarvitaan joustavampia tapoja oppia suomea, kuten työpaikoilla tapahtuvaa kielikoulutusta ja digitaalisia oppimisratkaisuja. 2. Työllistymisen esteet Monet maahanmuuttajat kokevat vaikeuksia työmarkkinoilla, vaikka heillä olisi koulutusta ja työkokemusta. Osaamisen tunnustaminen, kielitaidon puute ja työnantajien ennakkoluulo...
Lue lisää