Tekstit

Vantaan turvallisuus – Miten voimme parantaa kaupunkimme turvallisuutta?

Turvallisuus on yksi kaupungin tärkeimmistä peruspilareista. Jokaisella vantaalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi kotikulmillaan, kouluissa, työpaikoilla ja julkisilla paikoilla. Viime vuosina turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat nousseet esille eri puolilla Suomea ja Vantaa on arvioitu Suomen turvattomammaksi kaupungiksi. Miten voimme yhdessä tehdä Vantaasta turvallisemman ja viihtyisämmän kaupungin kaikille? Poliisin ja järjestyksenvalvonnan resurssit kuntoon Yksi keskeisimmistä keinoista lisätä turvallisuutta on taata riittävät resurssit poliisille ja järjestyksenvalvonnalle. Nykyisellään poliisin näkyvyys Vantaalla ei aina ole riittävä, mikä voi lisätä turvattomuuden tunnetta. On tärkeää, että poliisin läsnäoloa lisätään erityisesti alueilla, joissa rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen ovat kasvaneet. Nuorten ennaltaehkäisevä tuki Nuorisorikollisuus ja katujengit ovat puhuttaneet viime aikoina. Ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa: nuorille on tarjottava mielekästä te...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maahanmuuttajien kotoutuminen Vantaalla – mitä voimme parantaa?

  Maahanmuuttajien kotouttamisen haasteet Vantaalla Vantaa on yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista, ja maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tämä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita kotouttamisessa. Jotta voimme rakentaa toimivan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan, on tärkeää tunnistaa ja ratkaista kotouttamisen keskeiset ongelmat. 1. Kielitaidon puute Kielen oppiminen on kotoutumisen perusta, mutta suomen kielen opetuksen resurssit eivät aina riitä vastaamaan kysyntään. Kursseja on liian vähän, ja ne täyttyvät nopeasti. Lisäksi työssäkäyvien tai perhevapaalla olevien maahanmuuttajien voi olla vaikea osallistua kielikursseille. Tarvitaan joustavampia tapoja oppia suomea, kuten työpaikoilla tapahtuvaa kielikoulutusta ja digitaalisia oppimisratkaisuja. 2. Työllistymisen esteet Monet maahanmuuttajat kokevat vaikeuksia työmarkkinoilla, vaikka heillä olisi koulutusta ja työkokemusta. Osaamisen tunnustaminen, kielitaidon puute ja työnantajien ennakkoluulo...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvalla

Suomessa meillä on monipuolinen ja kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa turvan niille, jotka eivät pysty elämään omalla työllään. On hienoa, että tämä järjestelmä suojaa heikommassa asemassa olevia ja tukee kansalaisten hyvinvointia. Kuitenkin, onko järjestelmässä myös varjopuolia? Ovatko kannustinloukut ja sosiaaliturvalla elämisen helppous saattaneet viedä meiltä pois motivaation tehdä työtä? Olen itse ollut todistamassa tilannetta, joka herätti minut pohtimaan tätä kysymystä. Palkkasin kodinhoitajan/lastenhoitajan, joka oli aiemmin ollut pitkään työttömänä ja elänyt sosiaaliturvan varassa. Hän aloitti työssä ja muutaman kuukauden jälkeen pohti kannattaako hänen jatkaa työssä kun hän sai kuitenkin paremmin rahaa sosiaaliturvista kuin työnteosta. Hänen huolensa ei ollut vain työn määrä ja vaativuus, vaan se, että työnteon jälkeen hän tienasi vähemmän kuin hän sai tukia. Mitä sinä tekisit: täysipäiväistä työtä vähemmällä rahalla vai enemmän rahaa ja täysi vapaa-aika? Aika moni ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Palveluja ei pelasteta veronkorotuksilla

Suomessa törmää usein ajatukseen, että julkisten palveluiden ongelmat voidaan ratkaista veronkorotuksilla. Tämä on kuitenkin harha. Korkeampi verotus ei automaattisesti tarkoita parempia palveluita – usein se tarkoittaa vain raskaampaa taakkaa työntekijöille, yrittäjille ja perheille. Tehokkuus ennen veronkorotuksia Ennen kuin puhutaan verojen nostamisesta, pitäisi katsoa, miten nykyisiä verovaroja käytetään. Onko hallinto paisunut liikaa? Käytetäänkö rahaa viisaasti juuri niihin palveluihin, joita kuntalaiset eniten tarvitsevat? Monesti ongelma ei ole rahan puute, vaan se, miten se kohdennetaan. Esimerkiksi sote-palveluissa on yhä paljon byrokratiaa ja raskaita rakenteita, jotka syövät resursseja itse hoitotyöstä. Samaan aikaan monet yrittäjät ja järjestöt voisivat tuottaa palveluita tehokkaammin ja joustavammin. Sen sijaan, että nostamme veroja, meidän pitäisi rohkeammin etsiä uusia tapoja tuottaa palvelut paremmin. Työ ja yrittäjyys hyvinvoinnin perustana Kunnan talous ei kasva vero...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yrittäjän vastuu on kohtuuton – ei ihme, että yksinyrittäjyys houkuttelee

Suomen yleisin yritysmuoto on toiminimi, ja yhä useampi yrittäjä valitsee pysyä yksinyrittäjänä – tai palaa siihen. En ihmettele. Olen itse pyörittänyt kotihoidon osakeyhtiötä ja toiminut työnantajana viisi vuotta. Kokemus on tehnyt selväksi, miksi moni karttaa työnantajaksi ryhtymistä. Työnantajalla on Suomessa loputtomasti velvollisuuksia, mutta oikeuksia ei juuri lainkaan. Samaan aikaan työntekijöillä on vahva turva: palkalliset sairauslomat, lomapäivät, lomarahat. En vastusta näitä, mutta mielestäni yrittäjillekin tulisi taata kohtuullisia oikeuksia. Tämä kannustaisi uusien työpaikkojen luomiseen – mikä lopulta hyödyttää kaikkia. Esimerkiksi kotihoidossa työntekijät ovat yksityisellä sektorilla sairauslomalla keskimäärin 15–20 päivää vuodessa. Asiakaskäyntejä ei voi perua, joten työn on tultava tehdyksi joka tapauksessa. Tämä jättää työnantajan mahdottoman valinnan eteen: 1. . Maksaa työntekijälle sairausajan palkka ja palkata sijainen  – eli käytännössä maksaa työstä kahdesti....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kotihoidon laatu

Vantaan ja Keravan iäkkäiden hoitoa keskitetään koteihin, kuten koko Suomessa on nyt linjauksena. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja vähennetään, ja hoito painottuu yhä enemmän kotihoitoon. Kotihoidon laatu on keskeinen osa ikääntyneiden vantaalaisten hyvinvointia. Laadukas kotihoito mahdollistaa turvallisen ja arvokkaan elämän omassa kodissaan. Merkittävin tekijä kotihoidon laadun takaamisessa on hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvoivat työntekijät pysyvät organisaatiossa, tuntevat asiakkaansa ja pystyvät rakentamaan luottamuksellisia suhteita. Tämä mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja heidän toimintakykynsä muutosten tunnistamisen ajoissa. Sen sijaan jatkuva henkilöstön vaihtuvuus heikentää hoidon laatua, lisää hoitovirheiden riskiä ja vaarantaa asiakkaiden turvallisuuden. Henkilöstön hyvinvointi on siis paitsi eettinen myös käytännöllinen edellytys laadukkaalle kotihoidolle. Hyvät hoitajat pysyvät hyvässä organisaatiossa, jossa heitä arvostetaan ja heidän tarp...
Lähetä kommentti
Lue lisää