Laura Hämäläinen

Turvallisuus on yksi kaupungin tärkeimmistä peruspilareista. Jokaisella vantaalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi kotikulmillaan, kouluissa, työpaikoilla ja julkisilla paikoilla. Viime vuosina turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat nousseet esille eri puolilla Suomea ja Vantaa on arvioitu Suomen turvattomammaksi kaupungiksi. Miten voimme yhdessä tehdä Vantaasta turvallisemman ja viihtyisämmän kaupungin kaikille? Poliisin ja järjestyksenvalvonnan resurssit kuntoon Yksi keskeisimmistä keinoista lisätä turvallisuutta on taata riittävät resurssit poliisille ja järjestyksenvalvonnalle. Nykyisellään poliisin näkyvyys Vantaalla ei aina ole riittävä, mikä voi lisätä turvattomuuden tunnetta. On tärkeää, että poliisin läsnäoloa lisätään erityisesti alueilla, joissa rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen ovat kasvaneet. Nuorten ennaltaehkäisevä tuki Nuorisorikollisuus ja katujengit ovat puhuttaneet viime aikoina. Ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa: nuorille on tarjottava mielekästä te...

  Maahanmuuttajien kotouttamisen haasteet Vantaalla Vantaa on yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista, ja maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tämä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita kotouttamisessa. Jotta voimme rakentaa toimivan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan, on tärkeää tunnistaa ja ratkaista kotouttamisen keskeiset ongelmat. 1. Kielitaidon puute Kielen oppiminen on kotoutumisen perusta, mutta suomen kielen opetuksen resurssit eivät aina riitä vastaamaan kysyntään. Kursseja on liian vähän, ja ne täyttyvät nopeasti. Lisäksi työssäkäyvien tai perhevapaalla olevien maahanmuuttajien voi olla vaikea osallistua kielikursseille. Tarvitaan joustavampia tapoja oppia suomea, kuten työpaikoilla tapahtuvaa kielikoulutusta ja digitaalisia oppimisratkaisuja. 2. Työllistymisen esteet Monet maahanmuuttajat kokevat vaikeuksia työmarkkinoilla, vaikka heillä olisi koulutusta ja työkokemusta. Osaamisen tunnustaminen, kielitaidon puute ja työnantajien ennakkoluulo...

Suomessa meillä on monipuolinen ja kattava sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa turvan niille, jotka eivät pysty elämään omalla työllään. On hienoa, että tämä järjestelmä suojaa heikommassa asemassa olevia ja tukee kansalaisten hyvinvointia. Kuitenkin, onko järjestelmässä myös varjopuolia? Ovatko kannustinloukut ja sosiaaliturvalla elämisen helppous saattaneet viedä meiltä pois motivaation tehdä työtä? Olen itse ollut todistamassa tilannetta, joka herätti minut pohtimaan tätä kysymystä. Palkkasin kodinhoitajan/lastenhoitajan, joka oli aiemmin ollut pitkään työttömänä ja elänyt sosiaaliturvan varassa. Hän aloitti työssä ja muutaman kuukauden jälkeen pohti kannattaako hänen jatkaa työssä kun hän sai kuitenkin paremmin rahaa sosiaaliturvista kuin työnteosta. Hänen huolensa ei ollut vain työn määrä ja vaativuus, vaan se, että työnteon jälkeen hän tienasi vähemmän kuin hän sai tukia. Mitä sinä tekisit: täysipäiväistä työtä vähemmällä rahalla vai enemmän rahaa ja täysi vapaa-aika? Aika moni ...