Laura Hämäläinen

Suomen yleisin yritysmuoto on toiminimi, ja yhä useampi yrittäjä valitsee pysyä yksinyrittäjänä – tai palaa siihen. En ihmettele. Olen itse pyörittänyt kotihoidon osakeyhtiötä ja toiminut työnantajana viisi vuotta. Kokemus on tehnyt selväksi, miksi moni karttaa työnantajaksi ryhtymistä. Työnantajalla on Suomessa loputtomasti velvollisuuksia, mutta oikeuksia ei juuri lainkaan. Samaan aikaan työntekijöillä on vahva turva: palkalliset sairauslomat, lomapäivät, lomarahat. En vastusta näitä, mutta mielestäni yrittäjillekin tulisi taata kohtuullisia oikeuksia. Tämä kannustaisi uusien työpaikkojen luomiseen – mikä lopulta hyödyttää kaikkia. Esimerkiksi kotihoidossa työntekijät ovat yksityisellä sektorilla sairauslomalla keskimäärin 15–20 päivää vuodessa. Asiakaskäyntejä ei voi perua, joten työn on tultava tehdyksi joka tapauksessa. Tämä jättää työnantajan mahdottoman valinnan eteen: 1. . Maksaa työntekijälle sairausajan palkka ja palkata sijainen  – eli käytännössä maksaa työstä kahdesti....

Vantaan ja Keravan iäkkäiden hoitoa keskitetään koteihin, kuten koko Suomessa on nyt linjauksena. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja vähennetään, ja hoito painottuu yhä enemmän kotihoitoon. Kotihoidon laatu on keskeinen osa ikääntyneiden vantaalaisten hyvinvointia. Laadukas kotihoito mahdollistaa turvallisen ja arvokkaan elämän omassa kodissaan. Merkittävin tekijä kotihoidon laadun takaamisessa on hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvoivat työntekijät pysyvät organisaatiossa, tuntevat asiakkaansa ja pystyvät rakentamaan luottamuksellisia suhteita. Tämä mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen ja heidän toimintakykynsä muutosten tunnistamisen ajoissa. Sen sijaan jatkuva henkilöstön vaihtuvuus heikentää hoidon laatua, lisää hoitovirheiden riskiä ja vaarantaa asiakkaiden turvallisuuden. Henkilöstön hyvinvointi on siis paitsi eettinen myös käytännöllinen edellytys laadukkaalle kotihoidolle. Hyvät hoitajat pysyvät hyvässä organisaatiossa, jossa heitä arvostetaan ja heidän tarp...